Rakentaminen‎ > ‎

Purjeen tekeminen

7.8.2008 (päivitetty 14.4.2013) / KN

Jos harkitset purjeen tekemistä itse, niin mieti kahdesti ennenkuin aloitat :-) Itse tekeminen ei ole vaikeaa, mutta purjeeseen liittyy aika paljon yksityiskohtia, joilla jokaisella pitäisi olla jonkinlainen tarkoitus. Purjeen muodon opiskeluun menee varmasti enemmän aikaa kuin itse purjeen tekemiseen. Lopputuloksena ei koskaan ole täydellinen purje vaan kompromissien summa - näin vaikka tekijänä olisikin ammattilainen. Mutta kun sitkeä rakentaja tekee kaiken itse, niin täytyy tehdä myös purjeet.

valmis purje

Kuva: Valmis purje

Tässä tehdyn purjeen koko on vain noin 1,45 m2. Jälkeen päin ajatellen olisi täytynyt tehdä vähän isompi. Keulapurje on aika hyvä harjoitustyö, sillä se on pieni ja lattoja ei välttämättä tarvitse.

Tiedonjyväset purjeen tekemiseksi on poimittu eri lähteistä, jotka on mainittu tekstin lopussa. Purjeneulomon valmistamasta purjeesta on suunnattomasti apua työtä tehdessä. Valmiista voi ottaa toteutusesimerkkiä ja ideoita työn edistyessä.

Raaka-aineet ja työkalut:

  • Purjekangasta
  • Lankaa
  • Kaksipuoleista teippiä (ns. seamstick)
  • 50 mm leveää reunanauhaa, jota käytetään spinnuihin
  • 50 kmm leveää spinnun korjausnauhaa/teippiä
  • Purjerenkaita ja työkalut renkaiden puristamiseen
  • Lyijykynä; purjekankaalle on hyvä tehdä merkinnät lyijykynällä
  • Iso suorakulma (n. 1,50 m), pieni suorakulma, metallinen mitta (1 m)
  • Leikkuri tai veitsi ja hyvät sakset
  • Maalarinteippi; maalarinteipillä on hyvä teipata purjekangasta
  • Ompelukone

Arvaus parhaasta purjeen mallista

Suunnittelin purjeen ilmaisella SailCut CAD (www.sailcut.com) ohjelmalla. Tähän meni aikaa useampi ilta. Ohjelman avulla on helppo tehdä leikkausmallit purjetta varten, mutta mitoituksessa täytyy arvailla ja ahkerampi voi lueskella alan kirjallisuutta. Koska ohjelma on harrastuksena tehty, myös sen ohjeistus on hiukan puutteellinen erityisesti mitoituksen osalta.

Olin mitannut oman kanootin ja tehnyt aikaisemmin prototyypin pressukangaasta (polytarp), joten sain helposti päämitat. Apua purjeen muotoon yritin hakea netistä eri artikkeleista - joita ei löytynyt juurikaan. Pari kirjaakin olen aiheestä löytänyt, mutta ei niistäkään paljon apua ollut. WB-Sailsin sivuilla on hyvä artikkeli aiheesta, johon kannattaa tutustua.

Kangas

Dacron on purjeissa käytetyistä kankaista yleisintä. Se on vahvistetusta polyesterkuidusta kudottua "tavallista" purjekangasta. Dacron kestää hyvin kulutusta, pitää muotonsa hyvin ja on edullista verrattuna muihin purjemateriaaleihin. Dacronia myydään myydään eri leveyttä ja paksuutta.

purjekangas valmiina  leikkausta varten

Kuva: Purjekangas valmis leikattavaksi

Minä sain käsiini WB-Sailsilta 4,8oz:n kangasta (yksi purjeentekijän unssi (oz) vastaa 43 grammaa per m2), joka oli 140 cm leveää. Jotta pieneen keulapurjeeseen saisi edes jotain muotoa, käytin suunnittelussa kankaan leveytenä 700 mm (eli 140 cm jaettuna puoliksi ). Tietääkseni kapein saatavilla oleva purjekangas on 36" (n. 90 cm), joka voisi olla käyttökelpoisempi purjekanooteissa. Kangas taisi maksaa noin 13 eur/m (140 cm leveänä)

Sailrite sivustolla on hyvää perustietoa materiaaleista ja yritys myös myy tarvikkeita nettikauppansa kautta Suomeen. Samalla kannattaa tutustua DuckWorks sivuihin (www.duckworksbbs.com)

Purjeen leikkaus

Perinteinen vaakaleikkaus (cross-cut) on helpoin aloittelijalle ja ammattilaistenkin mukaan sopii pieniin Dacron purjeisiin. Sailcut mahdollistaa muitakin malleja jos osaamisen ja vaatimustason kasvaessa haluaa siirtyä vaikeampiin muotoihin.

purjeen osat leikattuna

Kuva: Palat leikattuna

Sailcutin avulla saa tulostettua purjeen palat sisältäen XY-koordinaatit kankaalle siirtämistä varten (Sailcut ohjelman menusta "Print" ja sieltä "Development" toiminto). Piirtäminen on helpointa tehdä ison pöydän ääressä, isolla suoralla kulmalla ja pitkällä viivoittimella. Sailcutin nettisivuilta löytyy kuva, joka havainnolistaa menetelmää hyvin.

Minulla oli käytössä "rotary cutter" (pizza-leikkurin näköinen vekotin), jonka avulla sai suorat linjat leikattua siististi. Mattoveitsen tapainen ohutteräinen veitsikin varmaan toimisi. Kaarevat linjat leikkasin terävillä saksilla.

Lanka

Langaksi sopii UV-suojattu polyesterilanka ("bonded"-lankaa). Ainakin Finnlanka (www.finnlanka.fi) myy purjeeseen sopivaa lankaa lyhenteellä PES UVP. Projektin nopeuttamiseksi lankesin helpoimpaan vaihtoehtoon, eli Eurokankaaseen (www.eurokangas.fi). Ostin "erittäin kestävää" valkoista polyesterilankaa hintaan 3,50 eur/60 m (rulla). Lankaa menee yllättävän paljon, sillä yksi 60 m rulla ei aivan riittänyt.

Yhteen teippaaminen ja ompeleminen

Liimasin purjeen palat yhteen kaksipuolisella 12 mm leveällä Nitton valmistamalla teipillä (eng. seamstick), jonka ostin WB-Sailsiltä. Teipin tehtävänä on auttaa kangaspalojen yhteenliittämisessä - liitosta vahvistavaa vaikutusta sillä ei taida olla juuri ollenkaan. Nitton teippi ei ota tiukasti kiinni, joten korjaaminen onnistuu helposti. Teipin saa irti kankaasta vielä liimamisen jälkeenkin.

purje

Kuva: Ensi teippi suoraan reunaan

Teippaaminen oli ehkä kaikkein eniten tarkkuutta vaativa ja hankalin työ, sillä purjeen muoto syntyy tässä vaiheessa. Sailcut tekee purjeen palat siten, että toisen palan reuna on suora, ja siihen liimataan päälle pala, jonka reuna on kaareva. Laitoin teipin ensiksi suorareunaiseen palaan. Sen jälkeen poistin teipin suojanauhan ja aloin sovittamaan toista palaa päälle etureunasta lähtien. Tarkka palojen mittaaminen ja muotoon leikkaaminen edesautttaa teippaamisen onnistumista.

purjeen muoto

Kuva: Purjeen muodot näkyvät nyt ryppyinä

Jälkeenpäin luin eräästä keskustelufoorumista, että teippaus kannattaa aloittaa noin tuuman verran reunasta, jolloin kankaan asemointi ja kääntäminen helpottuu teippauksen alkuvaiheesssa. Hyvä vinkki.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa ohjelmalla kertoa, että limisauman leveys on 2 mm leveämpi kuin käytössä olevan teipin, eli 14 mm jos käyttää 12 mm levää teippiä. Näin teippi on helpompi laittaa paikalleen siten että teipin liimainen reuna ei jää kankaan ulkopuolelle keräämään likaa (eli kankaat ovat päällekkäin 1 mm enemmän teipin molemmilla puolilla).

siksakin eri vaihtoehdot

Kuva: Eri siksak vaihtoehdot

Ompelussa pitäisi käyttää leveää siksakkia. Ilmeisesti kolmipiste-siksak on oikea nimitys tarvittavalle ompeleelle. Minulla käytössä ollut kone teki kolmipiste-siksakki, mutta se hävisi levydessä verrokkina olleeseen purjeneulomon ompeleeseen. Olisi ollut parempi käyttää 8 mm leveää teippia. Silloin kapeampi siksak olisi mennyt paremmin sauman laidasta laitaan. Isommassa purjeessa leveissä saumoissa voisi käyttää kahta kapeampaa siksakkia, mutta näin pienessä purjeessa en nähnyt sitä tarpeelliseksi.

Ison purjeen ompeleminen onnistuu kun purjeen rullaa siten, että se on kahtena "putkena" työnnettävissä ompelukoneen läpi. Purjeen saa pysymään rullalla maalarinteipillä. Ompelukoneen vauhtia oli liikaa jos ajeli talla pohjassa. Yritin painaa puolikaasulla jolloin nopeus oli maltillisempi ja suunnan ohjaaminen oli helpompaa.

Ompeleminen itsessään oli helppoa, mutta ompelukoneen lankojen virittäminen paikoilleen vaati koneen omistajan apua. Ompelukoneen ohjekirjaa tuli luettua ominaisuuksien ymmärtämiseksi.

Eräässä artikkelissa oli maininta, että ompelukoneen neula kannattaa uuteen terävään ennen projektin alkua.

Kulmavahvikkeet

Purjeessa olevien reikien ympäristöt vahvistetaan useammalla kangaskerroksella. Vahvikkeita on pienessä purjeessa yleensä 3-4 kerrosta. Koska minun keulapurjeeni on erittäin pieni, käytin vain kahta vahviketta. Erän ohjeen mukaan vahvikkeen leveys täytyy olla purjeen_sivun_mitta / 30 x 2.5 (eli jokaista jalkaa kohti tuuman leveyinen vahvike). Vahvikkeet pienenevät 5 cm kulmaa kohti lähestyttäessä. Minun pienessä purjeessa vahvikkeet ovat noin 20 cm ja 15 cm.

Vahvikkeet on helppo ja siisti laittaa siten, että ensin laitetaan toiseksi suurin pala, sen jälkeen pienempi (pienemmät, jos useita), ja viimeiseksi suurin joka kattaa kaikki muut. Kangaskerroksia tulee niin monta, että ilman teollisuuskäyttöön tarkoitettua ompelukonetta homma menee käsitöiksi. Kotikoneilla onnistune ainakin 4 kerrosta 4 ozin kangasta.

kulmavahvikkeiden ompelua

Kuva: Kulmavahvikkeet on helppo ommella kun purje on rullalle

Tein paksusta paperista sabluunan, jota käytin alakulmien vahvikkeiden leikkaamiseen samaan muotoon. Yläkulma oli helppo tehdä ilman malleja. Toteuttamisen kannalta on parasta, että vahvikkeessa ei ole hankalasti ommeltavia tiukkoja kulmia.

Reunavahvikkeet

Purjeen etu- ja alareuna (etu- ja alaliikki) sekä osa takareunasta (takaliikistä) on suojattu reunanauhalla. Nauhana käytin 50 mm levää nauhaa, jota kuulemma käytetään spinnuissa. Minun purjeen etuliikissä kulkee köysi, joten käytin nauhan täydeltä leveydeltä.

Leikkasin muita reunoja varten nauhan noin 25 mm leveäksi.

reunavahvikkeet

Kuva: Takareunan sauma ja ompeleen pää on huoliteltu spinnuteipillä

Käytin takaliikissä sauman päätyjen vahvistamiseen 50 mm spinnun korjausteippia.

Tähän asti työ oli sujunut ongelmitta. Ilmeisesti reunanauha ja kahteen kertaan laitettu teippi olivat sen virran "sitkosta", että ompelukoneesta alkoi kapasiteetti loppua. Ompelu takkuili ja alalanka ei kulkenut siististi. Ongelmia tuli erityisesti kulmissa, joissa kerroksia oli enimmillään viisi (3 x purjekangas, 2 x reunanauha, 2 x kaksipuoleinen teippi). Löysin ratkaisin nun neuloja oli taipunut neljä ja olin taistellut useamman tunnin ongelman kanssa. Ompelin kaikkein paksuimmat kohdat pyörittämällä konetta käsin! Se ei taida olla terveellistä koneen rattaille. Otin kuitenkin riskin sillä olinhan itse ostanut koneen - vaikkakin lahjaksi. Homma oli hidasta mutta jälkeä syntyi. Joissakin kohdassa avitin hidasta ompelua painamalla pedaalia tikkauksen verran, jolloin vältyin aikaisemmilta ongelmilta.

Ilmeisesti paksussa ompeleessa neula ja kangas eivät kulkeneet samassa tahdissa joka aiheutti koneen "synkronointihäiriön" - lanka sotkeuitui, neula taipui ja iski koneen metallirunkoon. Työn laatu laski hiukan kun parissa kohdassa vahvistin huonosti onnistuneen ompleen uudella siksakilla.

Vaikka työtä tehdessä tuntuu että sutta tulee, niin onneksi käytössä ei näitä kommelluksia enään muista ja purjen ompeleitakaan ei tule enään tuijoteltua.

Latat

Minun purjeeseen ei tullut lattoja, mutta laitan tähän kuitenkin sen mitä ole aiheestä löytänyt.

Lattojen sopivimmasta pituudesta on useita näkemyksiä. Jonkinlainen kompromissi ja IOR:n mukainen olisi latoitus, jossa alin latta on 21% alaliesman pituudesta (E-mitasta), seuraavat latat 34% "E"-mitasta, ja ylin (tai 2 ylinta) latta on läpilatoitettuja (FB - full batten).

Erään purjevalmistajan mukaan kokonaan läpilatoitettu purje ei ole pienessä koossa hyvä, koska purjeeseen ei saa helposti muotoa latan jäkistäessä pientä purjetta. Olen tätä yrittänyt ymmärtää vertaillessani oman läpilatoitetun ja lyhyillä latoilla varustetun purjeen toimintaa, ja väitteen pitävän paikkansa. 

Maritim myy purjelattoja 2 m pätkissä. Esimerkiksi 18mm leveä ja 2mm paksua maksaa 3,70 eur/kpl.

Ikkuna purjeessa

Ikkuna purjeessa on erittäin hyödyllinen, etenkin purjekanooteissa joissa purje on yleensä matalalla näkyvyyden esteenä. Hyvistä puolista huolimatta jätin ikkunan tekemättä ensinnäkin materiaalin puutteen vuoksi ja toisaalta projektin yksinkertaistamiseksi. Tutkittuani erästä valmista purjetta totesin, että ikkunan voisi tehdä myöhemminkin.

Ikkunamateriaalina käytetään läpinäkyvää vinyyliä. Ainakin Meredin Turussa (www.meredin.fi) myy sitä eri paksuisina. Ikkunaa varten leikataan purjeseen aukko. Aukosta saatavaan palaa voi käyttää sabluunana kun leikkaa ikkunan. Ikkuna leikataan joka reunalta noin 12 mm aukkoa isommaksi ompelua ja teippaamista varten. Ikkuna teipataan purjeen toiselle puolelle. Ikkunan "karmit" tehdään purjekankankaasta. Lopputulos ommellaan yhteen isolla sik-sakilla. Uskoisin että purje pitää parhaiten muotonsa ja ompelu on helpointa jos ikkunan pitää mahdollisimman pienenä.

Purjerenkaat

Purjeneulomot taitavat käyttää rosterisia purjerenkaita, jotka painetaan jollain hydraulipuristimella paikalleen. Tein kokeet sekä alumiinisillä että messinkisillä purjerenkailla ja Biltemasta puristimella sekä Bauhauksen lyöntiraudalla.

purjeen kulma

Kuva: Messinkinen purjerengas

Purjekangas ja erityisesti spinnunauha ovat niin lujaa materiaaliaa, että messinkiset ja alumiiniset purjerenkaat eivät ilman avustamista läpäissyt kankaita. Leikkasin saksilla valmiit pienet reiät, joihin sovitin messinkiset purjerenkaat. Alumiiniset purjerenkaat eivät olleet aivan niin siistejä puristettuna kuin messinkiset.

Lopputulos

Lopputuluos vastasi ehkä odotuksia, mutta muista syistä kuin ajattelin. Jälki oli paljon odottamaani parempaa niin kauan kuin ompelemisen kanssa ei ollut ongelmia. Takkuilujen korjaus heikensi lopputulosta mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen. Jos purje olisi kokonaan valkoinen, virheitä ei näkyisikään. Nyt vihreässä reunanauhassa valkoinen lanka virheineen näkyy helposti lähemmässä tarkastelussa - mutta ei naapurin kanootista.

Tein purjetta parin tunnin pätkissä useaan eri otteeseen. Kokonaisuutena aikaa meni pitkä työpäivä, joka on mielestäni aika kohtuullinen ottaen huomioon, että tämä oli ensimmäinen purje ja kotimaassa vastaavan teettäminen olisi maksanut useamman satasen. Ongelmat ompelukoneen kanssa pidensivät työaikaa merkittävästi.

Tuloksen kannalta tärkeintä oli kaksipuoleisen teipin käyttäminen. Ompeleminen on helppoa kun kankaan palat ovat valmiiksi toisissaan kiinni.

Kun oman työn jälkeä vertaa ammattilaisen työhön, purjeneulomoiden tekemät purjeet alkoivat näyttää kotitekoisilta. Purjeneulomoiden malleissa näkyy laajempi materiaalien käyttö ja parempi leveä siksak, mutta muutoin omaa työtä ei tarvitse yhtään hävetä.

Itse-tekemisen merkittävimmistä eduista on oman purjeen muotojen tunteminen. Purje on parempi teettää ulkopuolisella jos purjeita tehdään yksi ja sitä käytetään seuraavaat 10 vuotta. Jos haluat kokeilla eri purjeita, opettele tekemään itse niin tiedät purjeen mitat tarkalleen ja säästät valmistuskustannuksissa.

Sailcut CAD on erittäin käyttökelpoinen. Ilman ohjelmaa purje olisi jäänyt tekemättä. Purje ei auta ikkunoiden ja kulmavahvikkeiden teossa, mutta se ei ole ongelma. Purjeneulomoiden purjeissa alaliikki tehdään omasta palasta, mutta minun purjeeseen alimmainen iso pala muodostaa myös alaliikin. Pienessä purjeessa tällä ei liene merkitystä. Lopullisessa purjeessa näkyy hienosti suunnitellut muodot. Sailcutin suunnitelma oli neljästä palasta, mutta minä tein kolmesta koska ylin kulmapala olisi muuten ollut liian pienikokoinen.

Kotoamme löytynyt ompelukone teki aika leveää siksakkia, mutta perinteisellä yksinkertaisella sik-sakillakin purjeen tekeminen olisi onnistunut. Maksimi ompeleen paksuutta ei tullut testattua pelkän purjekankaan kanssa - homma olisi ehkä toiminut paremmin jos reunanauhana ei olisi ollut spinnuissa käytetty nauha.

Jotta purjeen tekemisestä näuttisi ja homma sujuisi, tarvitaan riittävän vahva ompelukone, joka tekee leveää siksakkia. Valitettavasti tälläisia koneita on vähän käytettyinä tarjolla.

Lähteet

Venemestarin (www.venemestari.fi) numerot 6-9 / 2007
www.wb-sails.fi/news/98_11_PerfectShape/Main.htm
www.sailrite.com
forum.sailrite.com
Sails and the way they work, Derec Harvey (ISBN 0-7136-6212-3)
www.sailmakerssupply.com

Comments